Maantiede



Digitaaliset kokeet lukion maantieteessä
Merja Kuisma, biologian ja maantieteen lehtori, Tampereen yliopiston normaalikoulu

Kokeilimme marraskuussa 2014 - helmikuussa 2015 digitaalisia kokeita lukion GE1 Sininen planeetta ja GE3 Riskien maailma kursseilla. Samaan aikaan opiskeltiin myös BI1 Eliömaailma kurssilla biologiaa ja toteutimme oppimistavoitteiden saavuttamisen arvioinnin kaikilla kursseilla samaan tapaan.

Joululoma katkaisee kyseisen opintojakson niin, että ennen lomaa opiskellaan kolme ja puoli, ja sen jälkeen neljä viikkoa. Aikaisempien kokemusten mukaan oli odotettavissa, että pitkähkön tauon aikana moni opiskeltu asia ehtii unohtua ja päätimme pitää puolivälin kokeen lukukauden viimeisellä oppitunnilla. Opiskelijaryhmät ovat isohkoja, 26-33 opiskelijan kokoonpanoja, joten hetken mietin kuinka suureen urakkaan ryhdyn, kun pidän yhden kurssikokeen sijasta kaksi. Päätös useamman kokeen pitämisestä syntyi osittain sen vuoksi, että 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille suositeltiin harjaantumista digitaalisten kokeiden tekemiseen, joten päädyimme pitämään kurssin puolivälissä digitaalisen kokeen.
Kaikilla lukiolaisillamme on iPad tablettitietokone käytössään, joten digitaalisen kokeen tekeminen onnistuu tutussa luokkatilassa. Käytimme kyseisillä kursseilla Moodlea digitaalisena oppimisympäristönä, johon kokosimme oppituntien materiaalit, digitaalisen YO-kokeen ohjeet ja GE3 kurssilla myös parityönä tehtävät esitelmätekstit. Koska kaikki muukin opiskelumateriaali löytyi Moodlesta, oli luontevaa rakentaa kokeetkin sinne.

GE1 kurssilla tutustuimme eri maanosiin opiskelemalla kunkin maanosan valtiot. Pidimme viikoittain maanosakokeen, jossa opiskelijoille jaettiin paperinen karttapohja, johon oli numeroitu valtiot 1-20. Opiskelijat kirjoittivat valtioiden nimet Moodlen koealustalle, johon olin etukäteen syöttänyt tehtävämallilla ”lyhyt vastaus” tehtävät (1=, 2= jne) ja oikeat vastaukset sekä pisteytyksen ja palautetekstin, johon liittyi arvosana. Esimerkiksi palaute voi olla ”Loistavaa! Hallitset koko Afrikan täydellisesti! 10” tai ” Hyvä! Tarkista vielä muutaman Afrikan valtion nimi. 8+”. Alla on esimerkki opiskelijan näkymästä kokeen lopettamisen ja tallentamisen jälkeen

Opiskelijat antoivat välittömästi positiivista palautetta tästä digikokeesta. He pitivät siitä, että palaute oikeasta tai väärästä vastauksesta tuli välittömästi. Moni opiskelija kuitenkin tarttui heti kokeen jälkeen hihasta ja kysyi huolestuneena, miten hänen arvosanansa käy kun vastaukseen oli jäänyt kirjoitusvirhe, minkä seurauksena kone ilmoitti vastauksen menneen väärin. Moodlessa opettaja pystyy kuitenkin käymään kokeen tehtäväkohtaisesti läpi ja korjaamaan pisteytyksen, jos tarve vaatii. Opettaja voi myös kommentoida kutakin vastausta erikseen, kuten seuraavassa esimerkissä:


Kurssin puolivälin kokeisiin tein lyhytvastausten lisäksi monivalinta-, aukko- ja tosi/epätosi –tehtäviä. Kaikki tehtävät liittyivät kurssisisältöjen keskeisiin käsitteisiin. Ohessa joitakin esimerkkitehtäviä tallennettuine vastauksineen:





Kysyin puolivälin kokeen jälkeen opiskelijoilta kummasta kokeentekotavasta he pitävät enemmän, digitaalisesta kokeesta, joka tehdään Moodlessa vai perinteisestä paperikokeesta. Jokaisesta ryhmästä yli puolet piti enemmän digitaalisesta versiosta ja halusi jatkaa digitaalisten kokeiden tekemistä. Kysyin heiltä myös, tekevätkö he digitaaliseen kokeen mieluiten Edmodolla, Socrativella vai Moodlen alustalla ja moni sanoi yllättyneensä Moodlen käytön helppoudesta ja he pitivät sitä näistä kolmesta luotettavimpana.

Päätin pitää esseekokeen paperisena kokeena, koska haluan tehdä vastauksiin merkintöjä, jotka eivät digikokeissa onnistu. Ilmoitin opiskelijoille, että kurssin viimeiseen kokeeseen tulee asioiden laajempaa hallintaa ja asioiden soveltamista paremmin mittaava paperinen esseekoe ja sen lisäksi käsiteosio. Sain valtaisan vyöryn pyyntöjä, että pitäisimme käsiteosion taas digitaalisena, mihin suostuin.

Viimeisen kokeen kohdalla menettelimme siten, että opiskelijat tekivät digitaalisen kokeen kokeeseen valmistavalla tunnilla, jolloin he pystyivät vielä saamansa palautteen avulla täsmentämään tietojaan esseekoetta varten. Näiden ryhmien kohdalla valvoin koetta itse kiertelemällä luokassa ja olemalla opiskelijoiden takana. Sieltä näkee hyvin, jos joku vaihtaa näkymän jollekin muulle sivustolle. En siis lukinnut koneita, koska tiedän sen tapahtuvan laite kerrallaan ja vievän paljon aikaa.

Digitaalisen kokeen rakentaminen vei tavattoman paljon aikaa, keskimäärin neljä tuntia yhtä koetta kohti. Aikaa ja vaivaa säästyi kuitenkin paljon, sillä vastausten tarkastamiseen meni vain murto-osa siitä ajasta, mikä paperisten vastausten läpikäymiseen olisi mennyt, etenkin kun opetusryhmät olivat isoja. On silti huomautettava, että vaikka en joutunut korjaamaan kaikkien opiskelijoiden pisteytyksiä, pisteytysten oikeellisuuden tarkastamiseen meni kuitenkin aikaa useita minuutteja opiskelijaa kohti, joten niidenkin tarkistamiseen käytetty aika laskettiin tunneissa.

Aion silti jatkaa digikokeiden käyttöä edelleen, sillä koe oli opiskelijalle hyödyllinen oppimiskokemus, jossa hän sai välittömästi palautteen osaamisestaan. Mielestäni kahden kokeen pitäminen kurssin aikana auttaa nuorimpia lukiolaisia oppimaan asiat paremmin. Opastin heitä opiskeluteknisissä seikoissa, kuten alleviivauksessa sekä ajatuskartan tai tiivistelmän laatimisessa kunkin aiheen lukemisen jälkeen.




Moodlessa pystyy kopioimaan kokeen kurssialustalta toiselle, joten valmiita kokeita pystyy pitämään pohjana ja muokkaamaan vanhoja kokeita uusille ryhmille. Seuraaville kursseille aion laittaa joitakin digitaalisia kokeita Moodleen niin, että niitä voi tehdä silloin kun itse haluaa testata ovatko asiat jo hyvin hallinnassa. Näin digikokeet toimivat itsearvioinnin välineinä ja tukevat itseohjautuvaa opiskelua. Ensi kerralla helpotan omaa työtäni siten, että merkitsen kaikkien kartta- ja muiden testien tulokset Excel-taulukkoon, jolloin taulukkolaskentaohjelma laskee suoritusten painotetun keskiarvon. Opettajalle kun kaikki ajansäästö on kultaakin kalliimpaa.







Lisättyä todellisuutta Riskien maantieteen kurssilehdessä
Merja Kuisma

Kokeilun kuvaus (tiivistelmä)

Kokeilun tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään yksinkertaisen harjoituksen avulla, mitä mediassa käytetty lisätty todellisuus on ja miten sitä voi tuottaa lukiossamme käytettävillä välineillä. Kokeilu on osa pareittain tehtävää selvitystä parin valitsemasta hasardista. Kyseinen työ tehdään tutkivan oppimisen menetelmällä. Työparit selvittävät hasardin esiintymisalueen, sen syyt ja seuraukset sekä etukäteen varautumiskeinoja ja mahdollisuuksia vähentää hasardin aiheuttamia vahinkoja. He tuovat tekstin moodlen wikiin muiden opiskelijoiden ja opettajan kommentoitavaksi ja muokkaavat työtään tämän perusteella. Kukin pari piirtää vähintään yhden hasardiin liittyvän kuvan, josta tehdään Layar-selaimen avulla referenssikuva, johon liitetään joko liikkuvaa kuvaa tai äänitiedosto. Referenssikuvan luominen onnistuu millä vain laitteella, jossa on nettiselain. Teksteistä ja piirroskuvista monistetaan kaikille kurssilaisille lehti. Lataamme iPadiin tai älypuhelimeen ilmaisen Layar-sovelluksen, joka skannaa lehden referenssikuvat, jolloin avautuu haluttu video- tai äänitiedosto. Yhdessä tehty tuotos vahvistaa oppimista ja lehden lukeminen ja videoiden katselu on hyvää kertausta kurssin aiheista.



Lue koko raportti täältä



_________________________________________

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti